TULEVIA JULKAISUJA

Rocket Records Facebookissa:

Paajanen feat. Pedro Hietanen: Mies joka tiesi liikaa

Mauno Paajanen

Sisältö:
01. Elämä kuin elokuvaa
02. Rakkaus on kaunis, hei
03. Isä ei unohda koskaan
04. Satu meni saunaan
05. Sokea mies ruusun toi
06. Kirvesmies
07. Lauluni vanki
08. Anne valehtelee
09. Soitan viuluain
10. Kun lopulta käännyt pois
11. Manageri
12. En koskaan kuolla voi
13. Pimeä taksi

Sävellykset ja sanoitukset: Paajanen.
Sovitukset: Paajanen, Pedro Hietanen & Luri Luokkala.
Tuottajat: Paajanen & Luri Luokkala.

Muusikot:
Paajanen: laulu, koskettimet, kitara.
Pedro Hietanen: flyygeli, koskettimet, haitari.
Luri Luokkala: basso, rummut, kitara, koskettimet, taustalaulu.
Maria Hänninen: viulu.
Kari Pesonen: kitara, koskettimet, taustalaulu.
Marika Luokkala: taustalaulu.
Eba Mäkynen: basso, perkussio.
Lare Murtomaa: kitara, perkussio.
Tapio Ollikainen: kontrabasso.

Äänitetty: Soundtrackissa, Sub 180:ssa sekä Studio Arkissa tammi-elokuussa 2008.
Miksaus: Luri Luokkala / Sub 180.

PAAJANEN KERTOO LEVYN KAPPALEISTA:

01. Elämä kuin elokuvaa. Tämän biisin tein joskus 90-luvun alussa kun olin jostain syystä hyvällä tuulella. Asuimme silloin omakotitalossa Jokelassa, jonka autotallissa demoilimme Lurin kanssa tämän nauhalle. Jossain yhteydessä Tapio Liinojan piti tämä levyttää debyytilleen, mutta se jäi tuttuun ..hyvä-idea-tää-pitää-tehdä.. avaruuteen. Kappale jäi kuitenkin mieleeni. Tässähän tuo flyygeli on aivan olennainen pointti koko juttua. Näin mieleeni tuli matemaattinen kaava: Tämä Biisiaihio + Pedro + Flyygeli = Valmis Biisi. Siinähän se sitten oli.

02. Rakkaus on kaunis, hei. Yöllä mökkisaunan kuistilla syntyy luontevasti tällainen biisi. On muuten kumma että kun olet kokenut kipeän eron, niin ystävät alkavat sanomaan ja “lohduttamaan” että “pää pystyyn, kamoon, naisia/miehiä on maailma täynnä”. Mutta eihän niitä ole. Ei niitä ole silloin yhtäkään.

03. Isä ei unohda koskaan. Vähän tämän kaltaisia biisejä soittelimme Maria Hännisen kanssa jo 80/90-lukujen taitteessa muutamilla keikoilla. Olin aina ennenkin halunnut levyttää “psyko-jenkan”, mutta nyt vasta sain sen tehdyksi. Seuraavalle levylle teenkin sitten “kaikkien tangojen äidin”.

04. Satu meni saunaan. Tähän teksti-idean sain helposti kahdesta jutusta. Aikoinaan mummoni vietiin johonkin hoitokotiin ja vaarini jäi kaikkien yhteisten vuosikymmenten jälkeen yksin isoon, hiljaiseen taloonsa. Sitä hän ei kestänyt, joten meni Koskenkorva-pullon kanssa saunaan ja lämmitti kunnon häkälöylyt. Ja se siitä sitten. Toinen juttu tuli siitä, kun vaimoni sanoi ettei kehtaa lähettää poikaamme voikkatunnille kun verkkarinsa ovat niin risat eikä niitä enää voi korjatakaan, vaan pitää ostaa uudet. Yhdistin sitten nuo toisiinsa ja tein melodian.

05. Sokea mies ruusun toi. Ainoa biisi joka on joskus levytetty aiemmin. Lurin kanssa vaan muisteltiin menneitä ja soitettiin tällainen studio-live periaatteella “eka otto tai ei mitään”.

06. Kirvesmies. Nuorena poikana olin aika paljonkin tekemisissä Göstan kanssa. Halusin tehdä tuollaisen Leevi And The Leavings -pastissin. Vaikka hänen muistolleen, jos niin halutaan sanoa.

07. Lauluni vanki. Tämä on aika vanha biisi jonka päivitin tähän päivään. Idea on kuitenkin alkuperäinen. Jos et onnistu saamaan rakkautta todellisessa elämässä, niin sittenhän se rakkaus kuvitellaan itselle. Sillehän ei vastahankaisinkaan rakkauden kohde voi mitään.

08. Anne valehtelee. Mulla on pari naapurituttua joiden kanssa on aina mielenkiintoista jutella kun pihalla törmätään. Sanoit mitä vain, niin toinen tietää siitä enemmän koska hänellä oli sama juttu “pari vuotta” sitten. Jos itse olit tyräleikkauksessa niin häneltäpä poistettiin puolet sisuskaluista. Jos oot ostanut auton, niin hänellä oli samanlainen – tosin isommalla koneella ja paremmalla varustuksella. Jos oot voittanut Kenossa kolmekymppiä niin hän voitti kolme tonnia. Lista on loputon. Siitäpä tein sitten biisin.

09. Soitan viuluain. Levyttämättä jäänyt biisi 80-luvulta. Teksti syntyi siitä, kun näin eräässä Tukholmalaisessa kämpässä ystäväni sätkivän lattialla kuin soutuveneen pohjalle ongittu kala. Syynä se, että oli ottanut paikallisessa discossa kourallisen erivärisiä pillereitä että pääsisi “fiilikseen”. Näky oli karmiva eikä unohdu kai koskaan. Jos jotain kunnolla vihaan niin varmaan sitten huumeita.

10. Kun lopulta käännyt pois. Olipa kerran pitkä ja rakas ihmissuhde. Hän antoi minun valita – Rakkaus tai Pimeä Valo. Valitsin Pimeän Valon. Hän katsoi minua silmiin, itki, kääntyi ja käveli pois. Sitten itkin minäkin.

11. Manageri. Näitä managereita on tullut tavattua vuosien varrella aika paljonkin. Ennen niitä uskoi sokeana onnesta, mutta nyt kun tajuaa tätä musabisnestä hiukka enemmän niin ovat lähinnä vitsi. Niin kuin tämä biisikin. Onhan hyviäkin managereita, minä en vaan heihin koskaan törmännyt.

12. En koskaan kuolla voi. Kyllä minä koen sen niin – jos sun biisi soi jossain, vaikkei sua itseäsi enää olisikaan, niin sen hetken olet taas luona. Elvikseenhän tämä ei päde, koska hän kuulemma elää.

13. Pimeä taksi. Tämä on oikeastaan veljelleni Markus Copperille. Hän kun tekee hulluja tilataideteoksia niin täytyihän minunkin tehdä tälle levylle yksi sellainen. Taiteen tehtävä kun ei ole kuitenkaan päästää ketään helpolla.

Tilaa levy:
Rocket Recordsin nettikauppa
Levykauppa Äx
CDON.com

Kuuntele levy Spotifyn kautta:

---